Ruokaa ja kirpputorilöytöjä 8)

Kulutin vähän aikaaa ja kuvasin kaikkea värikästä (tässä päivityksessä enimmäkseen keltainen ja vihreä!), ja viikonlopun jälkeen tsekkasin niin olin kolmena päivänä ottanut 590 kuvaa. Ja nyt on tiistai, eli enemmän on tullut! Mutta vähän harmittaa, mulla olis jotain kivoja kuvia, mutta Blogger edelleen pienentää nämä mun kuvat & ne menee samalla vähän epäselvemmiksi ja osasta tulee astetta pikselisempää! Ääh missä vika... Nooh, jotain kuitenkin.

Tänään tein kotona koulupäivän jälkeen kasvispastaa ja jälkkäriksi minttusokeroitua ananasta :). Tomaatteja kasvaa vieläkin ihan hirveästi, niin niitä piti käyttää pois. Sitkeät mintut kasvaa täysissä voimissaan pakkasesta huolimatta, joten kävin poimimassa niitäkin ja päätin hyödyntää kun vielä voi! Lisäksi vkl tein joitain kivoja kirpparilöytöjä...






Minttusokeroitu ananas

isosta ananaksesta 6 annosta

1 ananas
4 rkl sokeria
kourallinen tuoreita mintunlehtiä
vaniljajätskiä

Kuori ananas, leikkaa kova keskiosa pois ja leikkaa hedelmäliha mahdollisimman ohuiksi siivuiksi pitkittäissuuntaan. Jaa annoskulhoihin. Laita sokerit ja mintunlehdet mortteliin ja pyörittele se tasaiseksi seokseksi, jolloin sokeri on värjäytynyt kokonaan vihreäksi, eikä lehtiä ole enää jäljellä. Ripottele ananaksen päälle ja tarjoa vaniljajäätelön kanssa.



Tämän pastan kuva ei ehkä ole kaikista mairittelevin, mutta se oli superhyvää. Kotioloissa siitä tulee noin 6 annosta. Koko poppoo söi hyvällä ruokahalulla! Creme bonjour antaa tähän ihanan pehmeän maun.

Kasvispasta

1 paketti spagettia

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
reilu ½ kesäkurpitsa
150 g herkkusieniä
500 g kirsikkatomaatteja
150 g tatti-herkkusieni creme bonjouria
tuoretta rucolaa
mausteita

Keitä pasta ruoan valmistuksen aikana: Hienonna sipuli ja valkosipuli, leikkaa kesäkurpitsa, herkkusieni ja kirsikkatomaatit haluamasi kokoisiksi palaisiksi. Kypsennä kasvikset pannulla rasvan kanssa. Mausta. Sekoita vastavalutetut pastat sekaan, kääntele ja lisää creme bonjour. Sekoita mukaan vielä reilusti tuoretta rucolaa ja tarkista maku. Tarjoile heti! :)






Kävin tosiaan Nitan kanssa kirppiksellä, ja tein sieltä ihanan löydön! Marimekon pieni keltainen olkalaukku! Hyvässä kunnossa muuten, mutta toisessa kulmassa jonkinsortin mustetahra, saa nähdä lähteekö pois. Ei se häiristsevä kuitenkaan ole, sen verran pieni. Hinta oli vaivaiset 5 euroa! Arvatkaa kuka hyppi riemusta löytäessään tämän pikku kaunokaisen!




Samalta kirpputorilta löysin parista eri pöydästä ihania, erilaisia puulusikoita ja -kauhoja. Mukaan lähti kolme, ja tulevaisuudessa aion metsästää vastaavia muualtakin! Suunnitteilla on eräänlainen tauluidea... :)





Sunnuntaiaamu meni muuten tyrnejä poimiessa. On se niin rassaavaa puuhaa, mutta jospa niistä jotain kehittelisi kans. Tyrnijuustokakku on kummitellut mielessä jo vähän aikaa!

Hey Mr. Leto, I love You.

Yksi kysymys: mies, miksi olet niin ihana?



Jared on jotain sellaista mitä voin katsella ja kuunnella vuodesta toiseen, mutten ikinä kyllästy. Äh, kehrään joka kerta kun osuu tielle.

Ja miksi olen kieli pitkällä kuolaamassa jotain rockarinäyttelijää tähän aikaan päivästä? Hyvä kysymys. Uus jakso alkoi koulussa ja mulla loppuu maanantait kello 11, ihan rentoa. Aattelin nyt lähteä Stellan kanssa lenkille, ulkona on niin ihanan aurinkoinen ilma. Sitten vois lukea yhtä kässäriä ja illalla onkin lisää kivaa tekemistä... Mutta eipä muuta kuin ulos nyt!

Söpöin vaate ikinä??

Siis awwww mitä söpöilyä?!!

Rentoja haalareita ja miksi kaikki näyttää niin söpöiltä niissä? Miksi minäkin haluan yhdet?!




"One Piecen tarkoittaa leppoisaa ajanviettoa. Hyppää omaan OnePieceén nauttimaan oloasusta, jota tulet rakastamaan äitiäsi enemmän. Oli sitten after-ski, laituritanssit, mökkeily tai rauhallinen sunnuntaiaamun vietto, tämä asu edustaa asennetta – Who cares! --- Herää sunnuntaiaamuna, pukeudu One Piece pukuun ja heittäydy sohvalle katsomaan hyvää elokuvaa. Mikäli hankit suurinta kokoa, saat ehkä edellisenä iltana kaupungista mukaan tuomasi ihanan henkilön mahtumaan samaan pukuun." - Tässä siis osa pukujen mainoksesta. Tutustu ihmetyksiin toki enemmän täällä.

Miksi minä olen ihan myyty? :D

Osaan niin kuvitella itseni tallustelemaan tuollaisessa ultraihanassa puvussa hörppimässä kaakaota talvipakkasella ja ottamassa torkkuja koira kainalossa. Tämä vaate edustaa ihan jotain eri sarjaa kuin eilen hankkimani ulkoilutakki, joka antaa ihan erilaisen fiiliksen ja käskee koppaaamaan koiran kainalon sijasta narun päähän ja tien päälle!

Kakarat ja pelaamisen riemu

Meillä on kovassa suosiossa jalkapallot, ei väliä ovatko eurooppalaisia vai amerikkalaisia. Pieni kuvakooste kun pikkuveli & Stella pelailee ulkona :).

Kesäkurpitsaa ja muuta muksaa

Koulussa oli kyllä aika väsyttävä päivä (5 h keittiö ja päälle kuolettavat 3 h teoriaa! ei kuulosta rankalta, mutta kyllä se on!) joten oli ihana tulla kotia ja tehdä jotain rentouttavaa. Ulkona aivan ihana syyssää, kirpeä ja viileä, aurinkoinen ja nätti.

Kannoin puita sisään ja lämmitin leivinuunin, kävin poimimassa kasvihuoneesta kesäkurpitsoja ja lähdin äidin ja Stellan kanssa lenkille. Kaikkialla oli niin nättiä - sumua, keltaisia puita auringonvalossa, ja lenkin lopulla herkullinen kuu taivaalla. Harmitti hitsisti että jäi kamera kotiin, tosin millon sitä lähtisi koiran kanssa lenkille puolen kilon järkkäri kaulassa? Ei kovin usein. Tänään olisi ollut kyllä sen arvoista, mietin että pitäisikö huomiseksi lähteä samaan aikaan kuvaamaan, jos sää on vielä nätti.

Kotia päästyä aloin leipoa heti kesäkurpitsaleipää, leivinuuni oli ehtinyt sopivasti 200 asteeseen kun tultiin kotia. Nyt tuoksuu ihana tuore leipä, ja itsekasvatettuja kesäkurpitsoita maistelinkin ihan sellaisenaan; maku oli kyllä ihan erilainen kuin marketeista ostettuna! Nyt aattelin vähäksi aikaa istahtaa alas ja rentoutua ennen nukkumaan menoa. :)



Kesäkurpitsaleipä

Leivän ohje on Hellapoliisilta, mutta liitän sen tähänkin. Itse vaihdoin aineksia sen mukaan mitä kotona oli, joten pistin ne tuohon sulkeisiin. :) Kuvassa hävisin Hellapoliisille sata-nolla, mutta menkööt!

uunipellillinen (3 pienempää vuokaa)

1/2 l maitoa
50 g hiivaa
1 1/2 tl suolaa
1/2 dl leipäsiirappia (hunajaa)
6 dl vehnäjauhoja
1 pieni kesäkurpitsa raasteena
2 dl vehnänalkioita (kauraleseitä)
50 g sulatettua margariinia
(pinnalle pellavansiemeniä)

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää suola, leipäsiirappi, vehnäjauhot, kesäkurpitsa, vehnänalkiot ja sulatettu margariini tai öljy. Sekoita tasaiseksi.
Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja levitä tasaiseksi.
Anna kohota. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia.




Tässä Stella tämän viikonlopun metsälenkiltä, jonne tyttö pääsi äiskän ja iskän kanssa, kun muut kuluttivat aikaa Zeppeliinissä... mikä oli kiva reissu sekin!

Stella ja valeraskauden ihmeet

Stellalla oli tänä kesänä yksi valeraskaus - ja tottakai sillä oli ikiomia vauvoja, erityisesti yksi yli muiden. Iso vinkuva gorillapehmo, joka kulki jokapaikassa, jonka kanssa rakennettiin oma pesä kukkakimppuun koristepensaaseen, ja joka oli lopulta niin likainen kaikesta siitä hellästä hoidosta, että se piti ottaa ja pestä. Gorilla, jonka nimi oli Tahvo, oli tarkassa valvonnassa koko pesun ja kuivumisen ajan... Stella yritti parhaansa mukaan onkia Tahvon pesuvadista, mutta sai sen takaisin vasta kun pentu oli pesty ja kuivattu.







Nyttemmin kun "raskaus" on mennyt ohitse jo aikoja sitten, Tahvo on revitty riekaleiksi. Pää löytyi ruokapaikalta, irrotetut kädet pihalta ja keskiruumis pensaikosta. Rest in peace Stellan ensimmäinen vauva, jossain siellä kaatopaikalla.

Miehen vievä omenapiiras ei vakuuttanut naisia

Meidän äidin reseptikirjassa on vuosikaudet ollut omenapiirakan resepti, jolla on niinkin hieno nimi kuin "Miehen vievä omenapiiras". Äiti ei kuitenkaan ole kokeillut tätä, joten minä ja Nita päätettiin korjata asia ja kokeilla reseptiä. No, lopputulos oli niinkin mielenkiintoinen, että meille naisille se maistui runsaan jäätelön kanssa, kun taas pikkuveli (ainoa miespuolinen testaaja) innostui piirakasta enemmän ja söi sitä hyvällä ruokahalulla!

Jos joku haluaa kokeilla omia miehenviehätys-taitojaan, niin tässä on resepti kyseiseen hommaan. Itse noudatin ohjetta, ja laitan sen sellaisena, mutta sooloilu voisi olla ihan suositeltava vaihtoehto, etenkin lisätä makunsa mukaan sokeria pohjaan!

Miehen vievä omenapiiras

125 g margariinia
2 dl vehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta
1 1/4 dl tuorejuustoa
kardemummaa

4 omenaa
50 g margariinia sulatettuna
3 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 rkl kanelia
päälle 1 prk ranskankermaa + 2 munaa

Nypi margariini vehnäjauhoihin ja leivinjauheeseen. Sekoita tuorejuusto ja kardemumma. Painele piirakkavuoan pohjalle, anna levätä hetki jääkaapissa. Lohko omenat ja kasta sulatetussa margariinissa. Asettele piirakkavuokaan ja heitä sokerit & kaneli päälle. Sekoita ranskankerma ja munat, kaada päälle ja paista uunissa 175 'C noin 45 minuuttia. Tarjoile vaniljajäätelön kanssa!



Ketään ei varmaan yllätä, että Stella oli mukana poimimissa omenoita pihapuusta? Avattiin myös aikaisemmin ostamamme likööripullo, joka vetosi nimellään, LOL. Ja hyvää olikin, juotiin sitä hieman ja katsottiin Putousta dvd:ltä :).