Nyttemmin kun "raskaus" on mennyt ohitse jo aikoja sitten, Tahvo on revitty riekaleiksi. Pää löytyi ruokapaikalta, irrotetut kädet pihalta ja keskiruumis pensaikosta. Rest in peace Stellan ensimmäinen vauva, jossain siellä kaatopaikalla.
lauantai 18. syyskuuta 2010
Stella ja valeraskauden ihmeet
Stellalla oli tänä kesänä yksi valeraskaus - ja tottakai sillä oli ikiomia vauvoja, erityisesti yksi yli muiden. Iso vinkuva gorillapehmo, joka kulki jokapaikassa, jonka kanssa rakennettiin oma pesä kukkakimppuun koristepensaaseen, ja joka oli lopulta niin likainen kaikesta siitä hellästä hoidosta, että se piti ottaa ja pestä. Gorilla, jonka nimi oli Tahvo, oli tarkassa valvonnassa koko pesun ja kuivumisen ajan... Stella yritti parhaansa mukaan onkia Tahvon pesuvadista, mutta sai sen takaisin vasta kun pentu oli pesty ja kuivattu.
Nyttemmin kun "raskaus" on mennyt ohitse jo aikoja sitten, Tahvo on revitty riekaleiksi. Pää löytyi ruokapaikalta, irrotetut kädet pihalta ja keskiruumis pensaikosta. Rest in peace Stellan ensimmäinen vauva, jossain siellä kaatopaikalla.
Nyttemmin kun "raskaus" on mennyt ohitse jo aikoja sitten, Tahvo on revitty riekaleiksi. Pää löytyi ruokapaikalta, irrotetut kädet pihalta ja keskiruumis pensaikosta. Rest in peace Stellan ensimmäinen vauva, jossain siellä kaatopaikalla.
Miehen vievä omenapiiras ei vakuuttanut naisia
Meidän äidin reseptikirjassa on vuosikaudet ollut omenapiirakan resepti, jolla on niinkin hieno nimi kuin "Miehen vievä omenapiiras". Äiti ei kuitenkaan ole kokeillut tätä, joten minä ja Nita päätettiin korjata asia ja kokeilla reseptiä. No, lopputulos oli niinkin mielenkiintoinen, että meille naisille se maistui runsaan jäätelön kanssa, kun taas pikkuveli (ainoa miespuolinen testaaja) innostui piirakasta enemmän ja söi sitä hyvällä ruokahalulla!
Jos joku haluaa kokeilla omia miehenviehätys-taitojaan, niin tässä on resepti kyseiseen hommaan. Itse noudatin ohjetta, ja laitan sen sellaisena, mutta sooloilu voisi olla ihan suositeltava vaihtoehto, etenkin lisätä makunsa mukaan sokeria pohjaan!
Miehen vievä omenapiiras
125 g margariinia
2 dl vehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta
1 1/4 dl tuorejuustoa
kardemummaa
4 omenaa
50 g margariinia sulatettuna
3 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 rkl kanelia
päälle 1 prk ranskankermaa + 2 munaa
Nypi margariini vehnäjauhoihin ja leivinjauheeseen. Sekoita tuorejuusto ja kardemumma. Painele piirakkavuoan pohjalle, anna levätä hetki jääkaapissa. Lohko omenat ja kasta sulatetussa margariinissa. Asettele piirakkavuokaan ja heitä sokerit & kaneli päälle. Sekoita ranskankerma ja munat, kaada päälle ja paista uunissa 175 'C noin 45 minuuttia. Tarjoile vaniljajäätelön kanssa!
Ketään ei varmaan yllätä, että Stella oli mukana poimimissa omenoita pihapuusta? Avattiin myös aikaisemmin ostamamme likööripullo, joka vetosi nimellään, LOL. Ja hyvää olikin, juotiin sitä hieman ja katsottiin Putousta dvd:ltä :).
maanantai 13. syyskuuta 2010
Tylsin päivä ja ihanin laulu
Tylsää, mälsää, ei jaksa tehdä kouluun läksyjä, flunssa, ihan tyhmä ilta.
Tässä on muuten yksi ihanimmista lauluista. Niin täynnä muistoja ja tunnetta ja aina koskettaa. <3
Tässä on muuten yksi ihanimmista lauluista. Niin täynnä muistoja ja tunnetta ja aina koskettaa. <3
sunnuntai 12. syyskuuta 2010
Viikonlopun ihanuudet
Oma aika, kiireettömyys, rakkaat ihmiset, ruoanlaitto ja huoleton ajanvietto koiran kanssa. Siitä rakentuu täydellinen perusviikonloppu, jos minulta kysytään. Tässä kuvasatoa ynnä muuta toissaviikonlopulta, kun en aikaisemmin ehtinyt näitä päivittelemään. :)
Kaupan hyllyillä on jo hyvän aikaa notkunut kurpitsoita. Kesäkurpitsaa lukuunottamatta tämä kurpitsajuttu on mulle hieman tuntematon, joten ostin hieman sitä ja päätin vääntää kurpitsarisoton! Ohjeena käytin tämän blogin reseptiä, ihan hienoisesti muunnellen vain. Kurpitsa on sen verran mielenkiintoinen juttu, että pitää myöhemmin kokeilla jotain muutakin!
Meillä kasvaa vielä tosi paljon tomaatteja, joten kävin niistä osan poimimassa ja Aten kanssa tehtiin sitten tällaista ihanaa tommaattifocacciaa. Ohje on Jamie Oliverin, kirjasta Jamien keittiössä. Kirja on muutenkin pullollaan ihania reseptejä, mutta tätä päätin ensimmäisenä kokeilla. Harmi vain, että kohta pitää palauttaa tämäkin opus kirjastoon. Suunnitelmissa on kartuttaa omaa Oliver-kirjastoa enemmänkin, ne vaan on ihan hyvän intaisia, että hiljalleen vaan... Siihen asti kirjasto saa palvella muiden osien kassa :). Ohje menee näin yksinkertaisesti selitettynä: (seikkaperäisen leipomistyylin Jamien tapaan löydätte herran kirjoista)
Tomaattifocaccia
50 g tuoretta hiivaa
2 rkl hunajaa
6 dl lämmintä vettä
n. 1 kg vehnäjauhoja
1 rkl suolaa
600 g kirsikkatomaatteja
reilusti extra virgin - oliiviöljyä
1 kunnon kourallinen tuoretta basilikaa
merisuolaa ja vastarouhittua mustapippuria
Liota hiiva ja hunaja lämpöiseen veteen. Lisää suola ja jauhot, vaivaa, mätki ja painele taikinaa noin 5 minuutin verran, jotta sitko kehittyy. Leivo taikinasta pyöreä pallo, ja nosta kohotusalustalle. Tee pintaan kaksi syvää viiltoa - nämä edistävät taikinan kohoamista kaksinkertaisesti. Anna kohota lämpimässä, vedottomassa paikassa peitettynä noin 40 minuuttia.
Kalttaa tomaatit, eli tee niiden pohjaan hellästi ristiviillot, yritä viiltää vain kuorta, äläkä hedälmälihaa. Pane tomaatit pieninä annoksina kiehuvaan veteen, kunnes näet kuoren halkeilevan hieman. Nosta tomatit kylmään veteen jäähtymään, jotta kypsyminen loppuu. Laita tomaatit kulhoon ja kaada päälle oliiviöljyä ja siirrä syrjään.
Ota taikina, mätki ilmat pihalle ja kauli jauhotetulla pöydällä siitä 2½ cm paksuinen levy. Nosta se leivinpaperilla päällystetylle pellille. Painele taikina pellin muotoiseksi. Kaada päälle tomaatit öljyineen ja ripottele perään basilika.
Painele sormilla taikinaan koloja, jotta se litistyy ja saa oikean muotonsa. Jujuna on, että koloihin tulee paistaessa pieniä oliiviöljyaltaita. Anna kohota taas kaksinkertaiseksi. Ripottele pinnalle suolaa ja pippuria. Työnnä uuniin ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia, kunnes leipä on kullanruskean rapeaa pinnalta. Tarvittaessa valuta lisää extra virginiä leivän päälle uunista ottamisen jälkeen.
Nyt on myös maissit poimittu. Stella on sen verran hullaantunut maisseihin, että juoksutin sitä niiden perässä hieman! Välillä pitää hupsutella =)! Lopulta Stella sai kiinni niiden lehdistä, mutta pidin huolen että itse maisseihin se ei saa hampaitaan upotettua!
Kaupan hyllyillä on jo hyvän aikaa notkunut kurpitsoita. Kesäkurpitsaa lukuunottamatta tämä kurpitsajuttu on mulle hieman tuntematon, joten ostin hieman sitä ja päätin vääntää kurpitsarisoton! Ohjeena käytin tämän blogin reseptiä, ihan hienoisesti muunnellen vain. Kurpitsa on sen verran mielenkiintoinen juttu, että pitää myöhemmin kokeilla jotain muutakin!
Meillä kasvaa vielä tosi paljon tomaatteja, joten kävin niistä osan poimimassa ja Aten kanssa tehtiin sitten tällaista ihanaa tommaattifocacciaa. Ohje on Jamie Oliverin, kirjasta Jamien keittiössä. Kirja on muutenkin pullollaan ihania reseptejä, mutta tätä päätin ensimmäisenä kokeilla. Harmi vain, että kohta pitää palauttaa tämäkin opus kirjastoon. Suunnitelmissa on kartuttaa omaa Oliver-kirjastoa enemmänkin, ne vaan on ihan hyvän intaisia, että hiljalleen vaan... Siihen asti kirjasto saa palvella muiden osien kassa :). Ohje menee näin yksinkertaisesti selitettynä: (seikkaperäisen leipomistyylin Jamien tapaan löydätte herran kirjoista)
Tomaattifocaccia
50 g tuoretta hiivaa
2 rkl hunajaa
6 dl lämmintä vettä
n. 1 kg vehnäjauhoja
1 rkl suolaa
600 g kirsikkatomaatteja
reilusti extra virgin - oliiviöljyä
1 kunnon kourallinen tuoretta basilikaa
merisuolaa ja vastarouhittua mustapippuria
Liota hiiva ja hunaja lämpöiseen veteen. Lisää suola ja jauhot, vaivaa, mätki ja painele taikinaa noin 5 minuutin verran, jotta sitko kehittyy. Leivo taikinasta pyöreä pallo, ja nosta kohotusalustalle. Tee pintaan kaksi syvää viiltoa - nämä edistävät taikinan kohoamista kaksinkertaisesti. Anna kohota lämpimässä, vedottomassa paikassa peitettynä noin 40 minuuttia.
Kalttaa tomaatit, eli tee niiden pohjaan hellästi ristiviillot, yritä viiltää vain kuorta, äläkä hedälmälihaa. Pane tomaatit pieninä annoksina kiehuvaan veteen, kunnes näet kuoren halkeilevan hieman. Nosta tomatit kylmään veteen jäähtymään, jotta kypsyminen loppuu. Laita tomaatit kulhoon ja kaada päälle oliiviöljyä ja siirrä syrjään.
Ota taikina, mätki ilmat pihalle ja kauli jauhotetulla pöydällä siitä 2½ cm paksuinen levy. Nosta se leivinpaperilla päällystetylle pellille. Painele taikina pellin muotoiseksi. Kaada päälle tomaatit öljyineen ja ripottele perään basilika.
Painele sormilla taikinaan koloja, jotta se litistyy ja saa oikean muotonsa. Jujuna on, että koloihin tulee paistaessa pieniä oliiviöljyaltaita. Anna kohota taas kaksinkertaiseksi. Ripottele pinnalle suolaa ja pippuria. Työnnä uuniin ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia, kunnes leipä on kullanruskean rapeaa pinnalta. Tarvittaessa valuta lisää extra virginiä leivän päälle uunista ottamisen jälkeen.
Nyt on myös maissit poimittu. Stella on sen verran hullaantunut maisseihin, että juoksutin sitä niiden perässä hieman! Välillä pitää hupsutella =)! Lopulta Stella sai kiinni niiden lehdistä, mutta pidin huolen että itse maisseihin se ei saa hampaitaan upotettua!
tiistai 7. syyskuuta 2010
Syyssynttärit saaressa
Meidän isällä oli tänään synttärit (onnea!) ja niitä mentiin juhlistamaan tämän yhteen lempipaikoista - mökille saareen! Yhdessä hengattiin sitten koko perheen, mukaan lukien Stellan ja miinustaen armeijassa olevan veljen voimin! Kuvissa seikkailee mm. vino horisontti, monia perheeenjäseniäni, Nitan ja Tuomon pirteä lahjapaketti isälle sekä kulhokakku, jota tänään testasin ekaa kertaa. Jotkut varmasti panostaa tällaisenkin ulkoasuun, itse tosin tein hieman ronskilla kädellä ja keskityin enemmän makuun kuin näköön! Sisällä banaani-mustikkatäytettä. Mums mums!
Oli oikein ihana päivä :).
PS. Osaako kukaan neuvoa miten saada kuvat pysymään suurempina? Vaikka valitsen niitä ladatessani kuvakooksi suuren, se pienentää ne tämmöisiksi. Normaalisti nämä kuvat olisi 600 pikseliä leveitä! :O
Oli oikein ihana päivä :).
PS. Osaako kukaan neuvoa miten saada kuvat pysymään suurempina? Vaikka valitsen niitä ladatessani kuvakooksi suuren, se pienentää ne tämmöisiksi. Normaalisti nämä kuvat olisi 600 pikseliä leveitä! :O
perjantai 3. syyskuuta 2010
Minttusuklaakahvia ja iltafiilistelyä
Illalla teki mieli jotain hyvää ja makeaa, joten tämmöinen tuli tekaistua perjantai-illan jälkkäriksi ahvenfileiden ja siivouksen päälle :)
Minttusuklaakahvi
4 kuppia kahvia
100 g minttusuklaarakeita
vatkattua kermavaahtoa (mausta sokerilla)
Yksinkertaisesti: keitä kahvi, laita heti kattilaan liedelle minttusuklaarakeiden kanssa, sekoita kunnes suklaa sulaa. Annostele kuppeihin, päälle kermavaahtoa ja nauti! Kuten kuvasta näkee, itse koristelin vielä kaakaojauheella ja mintunlehdillä. Yllätys oli melkoinen, kun menin huvikseen tarkistamaan vieläkö meidän kasvimaalla kasvaa minttua - ja siellähän ne terhaakkaasti seisoi pakkasöistä huolimatta! Pitää joku päivä kehitellä jotain, ennen kuin ne kuolee. Ehkä minttusokeroitua ananasta, se on superhelppo ja superherkku jälkkäri kans :)
Sitten ruoasta rakkauteen. Vaikka viime näkemisestä kullan kanssa on vasta yksi kuukausi, ikävä on jo melkoinen. Onneksi aamulla törmättiin ihan tuurilla netissä, niin saatiin juteltua puoli tuntia ennen kuin menin kouluun. Siinä sitten läppäri kulki mukana kun meikkasin, puin ja laitoin hiuksia, messenger auki tietenkin. Kunpa aika menisi nopeaa ja voi kunpa voitaisiin nähdä tänä talvena jo...
Musiikki tosin auttaa tässäkin, pakko jakaa joitakin tämän hetken ihanimpia:
"Tuuli tuule sinne missä muruseni on
Leiki hetki hänen hiuksillaan
Kerro rakkauteni, kerro kuinka ikävöin
Kerro, häntä ootan yhä vaan" ♥
"You touched my heart you touched my soul.
You changed my life and all my goals
And love is blind and that I knew when
My heart was blinded by you
I've kissed your lips and held your hand
Shared your dreams and shared your bed
I know you well, I know your smell
I've been addicted to you.
"I know your fears and you know mine
We've had our doubts but now we're fine
And I love you, I swear that's true
I cannot live without you.
"And I still hold your hand in mine
In mine when I'm asleep
And I will bare my soul in time
When I'm kneeling at your feet.
Goodbye my lover
Goodbye my friend
You have been the one
You have been the one for me.
I'm so hollow, baby, I'm so hollow."
Jotkut laulut osuu vaan niin omalle kohdalle. Jamesin ääni on niin ihana ja sanat niin kauniit ja omakohtaiset, että on hyvä jos mää en itke joka kerta kun kuulen tämän.
"As long as you're so far away
I'm sending a letter each day
From Sarah with love
She'd got the lover she is dreaming of
She never found the words to say
But I know that today
She's gonna send her letter to you
From Sarah with love
She's gotta know what you are thinking of
'Cause every little now and then
And again and again
I know her heart cries out for you."
Tämä laulu on sanalla sanoen kaunis, ja sen pääpainot tuntuu taas niin henkilökohtaisilta. Hitsit mitä vetistelyä, mutta semmosta se on tämänkin kanssa!
Minttusuklaakahvi
4 kuppia kahvia
100 g minttusuklaarakeita
vatkattua kermavaahtoa (mausta sokerilla)
Yksinkertaisesti: keitä kahvi, laita heti kattilaan liedelle minttusuklaarakeiden kanssa, sekoita kunnes suklaa sulaa. Annostele kuppeihin, päälle kermavaahtoa ja nauti! Kuten kuvasta näkee, itse koristelin vielä kaakaojauheella ja mintunlehdillä. Yllätys oli melkoinen, kun menin huvikseen tarkistamaan vieläkö meidän kasvimaalla kasvaa minttua - ja siellähän ne terhaakkaasti seisoi pakkasöistä huolimatta! Pitää joku päivä kehitellä jotain, ennen kuin ne kuolee. Ehkä minttusokeroitua ananasta, se on superhelppo ja superherkku jälkkäri kans :)
Sitten ruoasta rakkauteen. Vaikka viime näkemisestä kullan kanssa on vasta yksi kuukausi, ikävä on jo melkoinen. Onneksi aamulla törmättiin ihan tuurilla netissä, niin saatiin juteltua puoli tuntia ennen kuin menin kouluun. Siinä sitten läppäri kulki mukana kun meikkasin, puin ja laitoin hiuksia, messenger auki tietenkin. Kunpa aika menisi nopeaa ja voi kunpa voitaisiin nähdä tänä talvena jo...
Musiikki tosin auttaa tässäkin, pakko jakaa joitakin tämän hetken ihanimpia:
"Tuuli tuule sinne missä muruseni on
Leiki hetki hänen hiuksillaan
Kerro rakkauteni, kerro kuinka ikävöin
Kerro, häntä ootan yhä vaan" ♥
"You touched my heart you touched my soul.
You changed my life and all my goals
And love is blind and that I knew when
My heart was blinded by you
I've kissed your lips and held your hand
Shared your dreams and shared your bed
I know you well, I know your smell
I've been addicted to you.
"I know your fears and you know mine
We've had our doubts but now we're fine
And I love you, I swear that's true
I cannot live without you.
"And I still hold your hand in mine
In mine when I'm asleep
And I will bare my soul in time
When I'm kneeling at your feet.
Goodbye my lover
Goodbye my friend
You have been the one
You have been the one for me.
I'm so hollow, baby, I'm so hollow."
Jotkut laulut osuu vaan niin omalle kohdalle. Jamesin ääni on niin ihana ja sanat niin kauniit ja omakohtaiset, että on hyvä jos mää en itke joka kerta kun kuulen tämän.
"As long as you're so far away
I'm sending a letter each day
From Sarah with love
She'd got the lover she is dreaming of
She never found the words to say
But I know that today
She's gonna send her letter to you
From Sarah with love
She's gotta know what you are thinking of
'Cause every little now and then
And again and again
I know her heart cries out for you."
Tämä laulu on sanalla sanoen kaunis, ja sen pääpainot tuntuu taas niin henkilökohtaisilta. Hitsit mitä vetistelyä, mutta semmosta se on tämänkin kanssa!
Aikuistumisriitti
Viime sunnuntaina meillä oli tämän perheen viimeiset rippijuhlat - pikkuveli Atte pääsi ripille. Juhlistaakseen aikuistumistaan tämä ajoi ensimmäiset viiksensä pois. Kutiavaan ihoon laitettiin rasvaa ja sitten painuttiin kirkkoon. Voi tuota miehisyyden määrää!
Ilmeisesti joku toinenkin halusi ikuistaa tilanteen, todisteena kamerakäsi vasemmassa alanurkassa. En yltänyt paikaltani niin ylös ettei se olisi mahtunut kuvaan!
Sisarukset (Nita& minä &Antti) fiilistelevät kirkon pihalla ja odottavat pikkuveljeä.
Itse juhlakalun kanssa!
Täytekakut oli hurjan hyviä mustikka-valkosuklaamousse-kakkuja! Kakkuihin käytettiin tietenkin tämän syksyn mustikoita, ainoastaan koristeluun hankittiin kestävämpiä pensasmustikoita.
Porkkanakakku tällä ohjeella oli tosi ihanaa sekin.
Kinkkuhyrrät leivottiin tällä reseptillä. Täytteenä oli kinkku-fetaa ja ananas-auraa!
Näiden lisäksi Nita leipoi juhliin viinimarjamuffineja, me tehtiin pieniä lohiruiskukkoja ja semmoista, mutta kaikesta ei tullut kuvaa otettua :). Mahtava päivä!
Ilmeisesti joku toinenkin halusi ikuistaa tilanteen, todisteena kamerakäsi vasemmassa alanurkassa. En yltänyt paikaltani niin ylös ettei se olisi mahtunut kuvaan!
Sisarukset (Nita& minä &Antti) fiilistelevät kirkon pihalla ja odottavat pikkuveljeä.
Itse juhlakalun kanssa!
Täytekakut oli hurjan hyviä mustikka-valkosuklaamousse-kakkuja! Kakkuihin käytettiin tietenkin tämän syksyn mustikoita, ainoastaan koristeluun hankittiin kestävämpiä pensasmustikoita.
Porkkanakakku tällä ohjeella oli tosi ihanaa sekin.
Kinkkuhyrrät leivottiin tällä reseptillä. Täytteenä oli kinkku-fetaa ja ananas-auraa!
Näiden lisäksi Nita leipoi juhliin viinimarjamuffineja, me tehtiin pieniä lohiruiskukkoja ja semmoista, mutta kaikesta ei tullut kuvaa otettua :). Mahtava päivä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)