Rehellisesti - olen vähän kyllästynyt tähän blogiin ja sen yleispätevään ilmeeseen sekä aihepiiriin, joka ei kohdistu minnekään vaan sekavasti kaikkialle.
Eilen marjoja poimiessani ja Stellan syödessä mustaherukoita maassa maaten havahduin siihen, että tämän blogin aloittamisesta on kutakuinkin vuosi. Ja vaikka vuodessa asiat ovat muuttuneet paljon, taas minä poimin ja Stella söi niitä marjoja aivan kuten silloin kun postasin toisen blogipäivitykseni.
Minulla on kuitenkin kaksi projektia, joihin keskittymiseni suuntautuu tällä hetkellä. Edellisessä postauksessani puhuin ruokatottumuksien muuttamisesta, ja tämän lisäksi kaavailen tulevaa matkaa ulkomaille - näistä aiheista aion blogata jatkossa mutta eri osoitteessa.
Yksi syy tämän blogin jättämiseen on myös se, että jostain syystä tilini täällä ei toimi sataprosenttisesti ja blogger valittaa ettei minulla ole enää käyttöoikeuksia, ja tämän lisäksi huomasin jo uuden blogin kautta että tämä perhanan tekstikenttäkin on vanhanaikainen, eikä sisällä kaikkia toimintoja mitä uusi! PÖH!
Joten ei muuta kuin kimpsut ja kampsut laukkuun ja MATKALLE!
maanantai 15. elokuuta 2011
perjantai 5. elokuuta 2011
Ruokatottumuksien muuttamista
Puhuin jonkin aikaa sitten epäsäännöllisestä ja itseäni rasittavasta syömisestä, johon halusin muutosta. No, olen aloittanut nyt pienillä muutoksilla jo muutaman viikon ajan.
Ensin vähensin kofeiinin käyttöä. Puhun nyt vähentämisestä, koska en halua lopettaa mitään kokonaan - se ei kuitenkaan onnistuisi ja vähentäisiä vain tiettyjä nautintoja. Nyt olen kuukaudessa juonut yhden kupin kahvia, ja sekin oli vahinko. Unohdin täysin koko kofeiinipaaston, ja vasta kun kuppi oli lähes tyhjä muistin sen taas. En ole ennenkään ollut mikään mieletön kahvin tahi teen juoja, mutta kyllä sitä päivittäin kului. Ja koska kofeiinia on colassakin, vähensin limukoilla läträämistä. Varsinkin töissä sitä tuli juotua lasi toisen perään; nyt olen siirtynyt kivennäisveteen ja normiveteen.
Seuraava askel oli liha. Koska mua itseä on jo pidemmän aikaa häirinnyt tieto, että syön lihaa ainakin kaksi kertaa päivässä, päätin että sekin asia kaipaa hiomista. Ensin lisäsin kasvisruoan syöntiä, ja nyt olen toista viikkoa syömässä pelkkää kasvisruokaa. Ensi viikolla vedän pari vegaanipäivää ja sitten muutaman päivän mittaisen raakaravintokuurin elimistön puhdistumisen vuoksi sekä ihan vain kokeillakseni millaista sellainen touhu on. Olen kokeillut ennakkoon paria reseptiä, mutten sen kummemmin. Näillä näkymin suunnittelisin vielä raakaravintokuurin jälkeen viikon mittaista mehupaastoa, edelleenkin elimistön puhdistamisen & kuona-aineiden poiston vuoksi. Sen jälkeen pitäisi jatkaa normaalia ruokakuvioita jotenkin järkevästi. Aion kyllä syödä lihaakin taas, en vain niin mittavissa määrin kuin aikaisemmin.
Tässä jotain itselleni uusia kasvisruokareseptejä, joita olen viime päivinä syönyt:
Tofukaalikääryleet! Melkoista herkkua mielestäni. Täytteenä oli tofua, vuohenjuustoa, aurinkokuivattua tomaattia, punasipulia ja basilikaa.
Nämä taas ovat tämmöisiä raakaruokapalleroita, jotka on valmistettu jauhamalla pähkinöistä ja rusinoista tahna, joka maustettiin hunajalla, suolalla ja carob-jauheella (eli johanneksen leipäpuujauheella). Sitten pyöriteltiin kookoshiutaleissa.
Sitten olen syönyt kasvispainotteisia pastoja (joista lempparini pinaattipasta), munakkaita ja vähän salaatteja. Alemmassa kuvassa eräs aamupalani, soijamaitoa ja ulkona naposteltuja marjoja, pähkinöitä ja herneitä. Ei ole parempaa tapaa aloittaa aamua kuin keräten aamupalaa hernepellolta koirien kanssa!
Pakko tunnustaa, että samalla kun aloin vähentää kofeiinin käyttöä, suunnittelin samaa kohtaloa alkoholille. Silloin tällöin nautittuna ja kohtuullisesti. No, tähän mennessä kyseisen hanke on ollut melkoinen floppi. Juon edelleen alkoholia aivan liian usein ja aivan liikaa kerralla. Naurettavaa kyllä, juuri alkoholin vähentäminen tuntuu kaikkein haasteellisimmilta. Tässä lienee vain kyse huonosta asenteesta ja siitä ajatuksesta, että juhliessa pitää nauttia alkoholia. Ja juhlia pitää aina kun on hyvä tilaisuus sille.
Tämän lisäksi olen kyllä hankkinut hiemna säännöllisyyttä syömisilleni, mutten vieläkään tarpeeksi. Pitäisi varmaan laittaa kello kaulaan ja muistaa syödä useammin kuin kahdesti tai kolmesti päivässä.
Ja perisynneistä pahin... Jäätelöä ja karkkia syön edelleen liikaa. Niiden vähentäminen olisi erittäin, erittäin suotavaa. Mutta tulipa melkoinen vuodatus! Mutta tämä asioiden jäsentely auttoi itseänikin pysymään kärryillä missän mennään. Korjattavaa löytyy kyllä vielä ja paljon! :P
Ps, jostain ihme syystä blogger ei anna mun vastata teksteihin tulleisiin kommentteihin. Oon yrittänyt noin 10 kertaa, mutta blogger vain potkaisee mut pois sivustolta, enkä saa kommentoitua. Höh.
Ensin vähensin kofeiinin käyttöä. Puhun nyt vähentämisestä, koska en halua lopettaa mitään kokonaan - se ei kuitenkaan onnistuisi ja vähentäisiä vain tiettyjä nautintoja. Nyt olen kuukaudessa juonut yhden kupin kahvia, ja sekin oli vahinko. Unohdin täysin koko kofeiinipaaston, ja vasta kun kuppi oli lähes tyhjä muistin sen taas. En ole ennenkään ollut mikään mieletön kahvin tahi teen juoja, mutta kyllä sitä päivittäin kului. Ja koska kofeiinia on colassakin, vähensin limukoilla läträämistä. Varsinkin töissä sitä tuli juotua lasi toisen perään; nyt olen siirtynyt kivennäisveteen ja normiveteen.
Seuraava askel oli liha. Koska mua itseä on jo pidemmän aikaa häirinnyt tieto, että syön lihaa ainakin kaksi kertaa päivässä, päätin että sekin asia kaipaa hiomista. Ensin lisäsin kasvisruoan syöntiä, ja nyt olen toista viikkoa syömässä pelkkää kasvisruokaa. Ensi viikolla vedän pari vegaanipäivää ja sitten muutaman päivän mittaisen raakaravintokuurin elimistön puhdistumisen vuoksi sekä ihan vain kokeillakseni millaista sellainen touhu on. Olen kokeillut ennakkoon paria reseptiä, mutten sen kummemmin. Näillä näkymin suunnittelisin vielä raakaravintokuurin jälkeen viikon mittaista mehupaastoa, edelleenkin elimistön puhdistamisen & kuona-aineiden poiston vuoksi. Sen jälkeen pitäisi jatkaa normaalia ruokakuvioita jotenkin järkevästi. Aion kyllä syödä lihaakin taas, en vain niin mittavissa määrin kuin aikaisemmin.
Tässä jotain itselleni uusia kasvisruokareseptejä, joita olen viime päivinä syönyt:
Tofukaalikääryleet! Melkoista herkkua mielestäni. Täytteenä oli tofua, vuohenjuustoa, aurinkokuivattua tomaattia, punasipulia ja basilikaa.
Nämä taas ovat tämmöisiä raakaruokapalleroita, jotka on valmistettu jauhamalla pähkinöistä ja rusinoista tahna, joka maustettiin hunajalla, suolalla ja carob-jauheella (eli johanneksen leipäpuujauheella). Sitten pyöriteltiin kookoshiutaleissa.
Sitten olen syönyt kasvispainotteisia pastoja (joista lempparini pinaattipasta), munakkaita ja vähän salaatteja. Alemmassa kuvassa eräs aamupalani, soijamaitoa ja ulkona naposteltuja marjoja, pähkinöitä ja herneitä. Ei ole parempaa tapaa aloittaa aamua kuin keräten aamupalaa hernepellolta koirien kanssa!
Pakko tunnustaa, että samalla kun aloin vähentää kofeiinin käyttöä, suunnittelin samaa kohtaloa alkoholille. Silloin tällöin nautittuna ja kohtuullisesti. No, tähän mennessä kyseisen hanke on ollut melkoinen floppi. Juon edelleen alkoholia aivan liian usein ja aivan liikaa kerralla. Naurettavaa kyllä, juuri alkoholin vähentäminen tuntuu kaikkein haasteellisimmilta. Tässä lienee vain kyse huonosta asenteesta ja siitä ajatuksesta, että juhliessa pitää nauttia alkoholia. Ja juhlia pitää aina kun on hyvä tilaisuus sille.
Tämän lisäksi olen kyllä hankkinut hiemna säännöllisyyttä syömisilleni, mutten vieläkään tarpeeksi. Pitäisi varmaan laittaa kello kaulaan ja muistaa syödä useammin kuin kahdesti tai kolmesti päivässä.
Ja perisynneistä pahin... Jäätelöä ja karkkia syön edelleen liikaa. Niiden vähentäminen olisi erittäin, erittäin suotavaa. Mutta tulipa melkoinen vuodatus! Mutta tämä asioiden jäsentely auttoi itseänikin pysymään kärryillä missän mennään. Korjattavaa löytyy kyllä vielä ja paljon! :P
Ps, jostain ihme syystä blogger ei anna mun vastata teksteihin tulleisiin kommentteihin. Oon yrittänyt noin 10 kertaa, mutta blogger vain potkaisee mut pois sivustolta, enkä saa kommentoitua. Höh.
torstai 21. heinäkuuta 2011
Lohturuokaa
Osasin varmaan ennakoida jo aamulla tämän illan menevän päin prinkkalaa. Leivoin nimittäin pitkästä aikaa jotain (Eeva Kolun blogista maapähkinävoi-suklaakakkua, jota olen silmäillyt jo vuoden päivät), ja kun illalla tulin kotiin aloin työstää ketutusta helpolla reseptillä.
Lempimusiikki päälle ja tavarat sotkuisesta kaapista alas. Kuusikymmentä raivokasta ja muistojentäytteistä minuuttia sitkeää tavaroista luopumista ja uudelleenjärjestystä. Kun olo oli keveämpi suuntasin alakertaan, leikkasin itselleni siivun tätä niin lohduttavan ja tuhdin näköistä kakkua, istuin tietokoneen ääreen ja annoin yhden kannustavimmista biiseistä soljua korviini.
Kakku oli juuri sellaista kuin olin kuvitellutkin. Makunystyrät vei mielen hetkeksi takaisin Amerikkaan. Bake it. Taste it. Love it.
Sen lisäksi Aftermath on sanomaltaan niin kaunis ja kannustava, että olo parani väkisinkin. Nyt pitäisi saada vain jostain väsymystä, niin voisi nukahtaa.
Just remember you are not alone in the aftermath.
Lempimusiikki päälle ja tavarat sotkuisesta kaapista alas. Kuusikymmentä raivokasta ja muistojentäytteistä minuuttia sitkeää tavaroista luopumista ja uudelleenjärjestystä. Kun olo oli keveämpi suuntasin alakertaan, leikkasin itselleni siivun tätä niin lohduttavan ja tuhdin näköistä kakkua, istuin tietokoneen ääreen ja annoin yhden kannustavimmista biiseistä soljua korviini.
Kakku oli juuri sellaista kuin olin kuvitellutkin. Makunystyrät vei mielen hetkeksi takaisin Amerikkaan. Bake it. Taste it. Love it.
Sen lisäksi Aftermath on sanomaltaan niin kaunis ja kannustava, että olo parani väkisinkin. Nyt pitäisi saada vain jostain väsymystä, niin voisi nukahtaa.
Just remember you are not alone in the aftermath.
maanantai 11. heinäkuuta 2011
sunnuntai 26. kesäkuuta 2011
perjantai 17. kesäkuuta 2011
Karkuun vetelää kesää
Kesä on älyttömän hienoa aikaa tehdä vaikka mitä ja kaikkea, mutta tähän mennessä olen antanut sen valua hukkaan. Kun koulu loppui, olen herännyt itsepintaisesti jokainen päivä kello 9 aamulla ja ottanut päämääräkseni kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista ennen kuin menen töihin. Todellisuudessa olen kuluttanut muutaman tunnin koirien kanssa touhuten, aurinkoa ottaen ja laiskasti suunnitellen tulevia tekstejä. Olen juonut aamulla lasillisen mehua ja toisinaan pitkin päivää jääteetä, ja syönyt vasta illalla töissä.
Syöminen on retuperällä. Liikuntaa en ole harrastanut aikoihin - ainoa asia, mikä minua on liikuttanut, on teatteriharkat ja niissä vähäinen pomppiminen.
Tässä on jotain mätää.
Veljeni ilmaisi keväällä että tästä on tulossa kaikkien aikojen kesä ja minä nyökyttelin ponnekkaasti päätäni. Vähänpä olen tehnyt sen eteen. Ja mitä kirjoittamiseen tulee, olen saanut aikaan yhden vaivaisen 7-sivuisen novellin, ja uskallan väittää, ettei se ole kovin hyvä saavutus. Rakastan kirjoittamista ja kun aikaa on, harjoittelen sitä mielelläni - nyt vain aivot ovat tuntuneet suurimman osan ajasta raskaalta, tahmaiselta puurolta.
Okei, tiedostan siis ongelmani. Nyt niitä pitäisi vain jaksaa lähteä ratkaisemaan sitä. Ajattelin aloittaa tekemällä pikkuveljeni toiveesta lasagnea lounaaksi (oikeaa ruokaa pitkästä aikaa). Kokatessa tuttuja ruokia on paljon aikaa ajatella ongelmaratkaisua ja sitä, kuinka saisi aikaiseksi aloitettua edes jotain.
En tahdo tästä kesästä tulevan ihan niin vetelä, kuin miltä se uhkaavasti nyt näyttää.
Syöminen on retuperällä. Liikuntaa en ole harrastanut aikoihin - ainoa asia, mikä minua on liikuttanut, on teatteriharkat ja niissä vähäinen pomppiminen.
Tässä on jotain mätää.
Veljeni ilmaisi keväällä että tästä on tulossa kaikkien aikojen kesä ja minä nyökyttelin ponnekkaasti päätäni. Vähänpä olen tehnyt sen eteen. Ja mitä kirjoittamiseen tulee, olen saanut aikaan yhden vaivaisen 7-sivuisen novellin, ja uskallan väittää, ettei se ole kovin hyvä saavutus. Rakastan kirjoittamista ja kun aikaa on, harjoittelen sitä mielelläni - nyt vain aivot ovat tuntuneet suurimman osan ajasta raskaalta, tahmaiselta puurolta.
Okei, tiedostan siis ongelmani. Nyt niitä pitäisi vain jaksaa lähteä ratkaisemaan sitä. Ajattelin aloittaa tekemällä pikkuveljeni toiveesta lasagnea lounaaksi (oikeaa ruokaa pitkästä aikaa). Kokatessa tuttuja ruokia on paljon aikaa ajatella ongelmaratkaisua ja sitä, kuinka saisi aikaiseksi aloitettua edes jotain.
En tahdo tästä kesästä tulevan ihan niin vetelä, kuin miltä se uhkaavasti nyt näyttää.
tiistai 7. kesäkuuta 2011
Syytä juhlaan
Viime päivät ovat olleet täynnä ihania ihmisiä, ruokia ja tapahtumia.
Minä valmistuin keskiviikkona
Joten me avattiin kuohari sateenvarjon alla
ja juotiin sitä sitten autossa
ja käytiin Puistolassa syömässä.
Lauantaiksi me sitten leivottiin paljon kakkuja
tehtiin salaatteja
ja piirakoita.
Sitten ryypättiin, tanssittiin ja juhlittiin koko yö.
Seuraavana päivänä kärsittiin senkin edestä.
Tämän perusteella en panis pahakseni ollenkaan, jos vielä joskus valmistuisin toistamiseen!
Minä valmistuin keskiviikkona
Joten me avattiin kuohari sateenvarjon alla
ja juotiin sitä sitten autossa
ja käytiin Puistolassa syömässä.
Lauantaiksi me sitten leivottiin paljon kakkuja
tehtiin salaatteja
ja piirakoita.
Sitten ryypättiin, tanssittiin ja juhlittiin koko yö.
Seuraavana päivänä kärsittiin senkin edestä.
Tämän perusteella en panis pahakseni ollenkaan, jos vielä joskus valmistuisin toistamiseen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)