lauantai 5. helmikuuta 2011

"Just before the shadows...

...Fall like a leaf in the wind on the ocean
Of blue like your eyes in the twilight theater
With symphonies playing in the world without sound
We're given and denied"


Lyhyesti: joka ikinen päivä matkalla töihin kävelen Symphony Hall-nimisen ison rakennuksen läpi. Ekasta päivästä lähtien tuttu hyrinä soi päässä siinä kohdalla ja vasta parin päivän jälkeen tuli sanat mieleen. Poet of the Fall:n Given and Denied soi nyt päässä joka ikinen aamu ja vielä illalla lähtiessä! Miten voi sanoilla "Symphony Hall" olla sellainen vaikutus ettei ohi voi kulkea ilman että "symphonies playing in the world" pärähtää soimaan pään sisällä? En tosin valita - laulu on mielestäni aivan ihana.




Englantilaista torimeininkiä! Tänään oli nimittäin vapaapäivä joten otin bussin yhteen tuntemattomaan kaupunginosaan, missä piti olla yks haikailemani tatuointimesta. Kahden tunnin etsinnän ja kuudelta ihmiseltä kysymisenkään jälkeen sitä ei löytynyt. Harmitti. Muttei niin huonoa ettei jotain hyvääkin; kysyin yhdestä pubista apua, ja siellä eräässä huoneessa oli vintage-kirpputori, josta mukaan tarttui pari ihanaa muistoa jahdistani liikkeestä-jota-ei-ollutkaan.



£8 maksava ihana taskupeili, mitä koristaa linnut. Oon vähän semmoinen lintuihin viime vuosina hurahtanut joten tätä ei voinut jättää. Erehdyin laskemaan sen hetkeksi pöydälle ja siinä vaiheessa kaksi muuta naista kävi käpelöimässä sitä. Sydän hakkasi kun pelotti että se lähtee jonkun muun mukaan! Onneksi sain sen takaisin, heh.



Vanha nahkainen kirjekuorilaukku, joka oli väreiltään niin herkullinen että tarttui mukaan hintaaan £10. Tämän jälkeen otin uuden bussin ja suuntasin takaisin tutuimmille paikoille, nimittäin keskustaan. Ostin kävelykengät, joista olen jo haaveillut vähän kauemmin. Korkkarisaappailla käveleminen alkoi jo kahden viikon jälkeen väsyttää - täällä nimittäin kävelyä riittää!



Paljetein seeprakuvioidut Converset! Nyt kyllä kelpaa! Löysin myös mielestäni niin ihanan London Timesin mekon, etten voinut sivuttaa sitä millään...



Tää oli vaan jotenkin niin kiva. :) Vielä pari kuvaa yhdestä rakennuksesta, jonka ohi kävelen myös töihin mennessäni;



Nyt alan kahtoon netistä tän päivän Putous-jaksoa :). Eilen tuli kokeiltua yhtä toistakin pubia eri kaupungissa - voinpahan nyt sanoa että olen joskus mennyt yhdelle. (vaikka suomalainen minä huusi taustalla että lisää viinaa ja tättärää kiitos, mutta noh, maassa maan tavalla.)